Suomen Journalistiliitto ry:n mukaan esitetty muutos edistäisi sananvapauden toteutumista ja lisäisi yhteiskunnan avoimuutta. Korkein hallinto-oikeus ja Pohjanmaan käräjäoikeus pitivät perustuslain 12 §:ssä turvatun sananvapauden ja tuomioistuinten työmäärän näkökulmasta myönteisenä, että Oikeusrekisterikeskus voi luovuttaa keskitetysti oikeudenkäynnin perustietoja ja muita diaaritietoja. Myös Turun hovioikeus kannatti ehdotusta todeten, ettei mitään olennaista oikeustilan muutosta tapahtuisi, koska kyse on julkisista tiedoista, jotka joka tapauksessa on saatavissa tuomioistuimelta. Helsingin hallinto-oikeus ja vakuutusoikeus arvioivat, ettei ehdotetulla muutoksella ole juurikaan vaikutusta tuomioistuimen työmäärään, koska tuomioistuimia työllistävät tietopyynnöt nimenomaan salassa pidettävissä asioissa eikä julkisissa. Oikeustoimittajat ry totesi, että mitä enemmän tietopyyntöjä keskitetään tuomioistuimilta Oikeusrekisterikeskukselle, sitä enemmän täytyy kiinnittää huomiota myös tietopyyntöihin vastaamiseen osoitettuihin resursseihin.
Hovioikeus Muutoksenhaku TuomioistuinApulaisoikeuskansleri katsoi, että tietovarannon sisällön rajaaminen tiedon käyttötarkoituksen mukaan on ratkaisuna uusi ja tarkoittaa sitä, että yksittäisten tietojärjestelmien tiedot ovat osin valtakunnallista tietovarantoa ja osin viranomaisen omia tietoja, joiden käsittely ilman erityistä sääntelyä määritellään yleislaeissa. Apulaisoikeuskanslerin mukaan ratkaisua voi pitää vaikeaselkoisena ja olisi perusteltua selvittää, olisiko tarkoituksenmukaista säätää yleisesti tiedon käsittelyn perusteista ja rekisterinpitäjyydestä oikeushallinnolle yhteisesti tuotetuissa tietojärjestelmissä. Selvitys yleisistä tiedon käsittelyn perusteista oikeushallinnon tietojärjestelmissä vaatisi tietovarannon ja koko lain rakenteen uudelleen arviointia, jota ei ole mahdollista tehdä ilman, että se merkittävästi viivästyttäisi ehdotettujen muutosten käsittelyä. Tästä syystä oikeushallinnon tietojärjestelmien laajempi arviointi on jätetty tehtäväksi sopivassa yhteydessä myöhemmin.
16 §:n 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi rajoittaa tiedon antamista yleisen tiedonsaantioikeuden perusteella diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä siihen merkitsemästään asianosaisesta tai muusta asiaan osallisesta. Jotta olisi yksiselitteistä, että hallintotuomioistuimella tarkoitetaan kyseissä kohdassa myös vakuutusoikeutta, tulisi vakuutusoikeus mainita erikseen.
Kymenlaakson käräjäoikeus katsoi, että oikeushallinnon viranomaisten aikaisempaa parempi pääsy toistensa tietoihin on merkittävä parannus käräjäoikeuden lainkäytön kannalta. Kanta-Hämeen käräjäoikeus kannatti ehdotusta, sillä se edistäisi oikeuskäytännön yhtenäisyyttä salassa pidettävissä asioissa, etenkin seksuaalirikosasioissa, joita koskevassa julkisessa keskustelussa on esiintynyt yhdenmukaisuusvaatimuksia. Myös Hämeenlinnan hallinto-oikeus kannatti ehdotusta. Helsingin ja Itä-Suomen hallinto-oikeudet pitivät perusteltuna, että katseluoikeus rajattaisiin ratkaisu- ja päätöstietoihin, kun otetaan huomioon katseluoikeuden tarkoitus. Turun hovioikeus totesi, että salassapitoa koskevilla säännöksillä suojataan sinänsä tärkeitä intressejä, mutta toisaalta väärinkäytösten mahdollisuutta on pidettävä vähäisenä, kun tietoihin pääsee käsiksi nimenomaan toinen tuomioistuin eikä kuka tahansa taho. Oikeuskäytännön parempi yhtenäistäminen eri hovioikeuksienkin välillä on kannatettava tavoite.
Tiedostusvälineet voivat osoittaa tietopyyntönsä joko yksittäiselle tuomioistuimelle tai Oikeusrekisterikeskukselle. Yksittäinen tuomioistuin hakee tiedot omasta asianhallintajärjestelmästään ja Oikeusrekisterikeskus puolestaan oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä. Tietojen luovuttamisella Oikeusrekisterikeskuksesta tehostetaan tiedotusvälineiden tiedonsaantia, koska diaaritietojen luovuttaminen on mahdollista samalla kertaa diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä. Tiedotusvälineiden edustajien ei siten tarvitse kääntyä erikseen yksittäisten tuomioistuinten puoleen. Luovutettavien diaaritietojen perusteella tiedotusvälineet voivat tarvittaessa pyytää tarkempia tietoja asian ratkaisseelta tuomioistuimelta.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi tietojärjestelmälain kumoava uusi laki oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta (tietovarantolaki). Tietovarantolaki vastaisi pääosin nykyistä tietojärjestelmälakia, mutta säädösteknisistä syistä laki annettaisiin uutena lakina. Uudessa laissa ehdotetaan käytettävän termin tietojärjestelmä sijaan termiä tietovaranto, jotta termit vastaisivat tiedonhallintalaissa käytettyjä termejä. Oikeusrekisterikeskuksen oikeutta luovuttaa tietoja journalistiseen tarkoitukseen ehdotetaan laajennettavan ja tietojen poistoaikoja pidennettävän. Lisäksi Oikeusrekisterikeskuksen päällikön viran nimi ehdotetaan muutettavan johtajasta ylijohtajaksi.
Tietojen poistaminen rekisteristä