12 §:n otsikossa puhutaan oikeudesta käyttää toisen oikeushallinnon viranomaisen tallettamia tietoja. Tietojärjestelmälaki koskee oikeushallinnon valtakunnallista tietojärjestelmää, jolloin kyse on oikeudesta käyttää oikeushallinnon valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettuja tietoja eikä toisen viranomaisen omaan järjestelmäänsä tallentamia tietoja. Selvyyden vuoksi pykälän otsikkoa tulisi muuttaa siten, että oikeus koskee nimenomaan valtakunnalliseen järjestelmään tallennettuja tietoja.
Yhtenäistä lainkäyttöä tulisi lain tasolla edistää yhtenäisesti sekä salassa pidettävissä että julkisissa asioissa. Tuomioistuimilla tulisi jo perustuslain 6 §:ssä säädetyn kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi olla mahdollisuus myös itse tosiasiallisesti seurata keskitetystä tietovarannosta nykyistä helpommin oikeuskäytännön yhtenäisyyttä muutoinkin kuin muutoksenhaun tai tieteellisten tutkimusten kautta. Silloin kun toisen tuomioistuimen ratkaisukäytäntö on tiedossa, pystyy myös paremmin arvioimaan tarvetta oman ratkaisun julkaisemiselle.
Esitystä on täsmennetty 12 §:n osalta.
Lausunnoissa katsottiin yhtäältä, että esitetty pidennys kymmenen vuoden poistoaikoihin ei ole riittävä, vaan poistoaikoja tulisi pidentää enemmän. Toisaalta osa lausunnonantajista piti riittämättömänä perusteita poistoaikojen pidentämiselle.
Tietojärjestelmälain 10 §:ssä säädetään tietojärjestelmään tallennettavista henkilötiedoista. Asianosaisen oikeusaseman kannalta on tärkeää, että hänet yksilöidään yksiselitteisesti. Rikosasioiden tietosuojalain 8 §:n 1 momentin mukaan rekisterinpitäjän on erotettava tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan selvästi toisistaan henkilötiedot, jotka koskevat käsiteltävän asian kannalta eri asemassa olevia rekisteröityjä. Käytännössä oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän diaaritietoihin merkitään henkilön asema esimerkiksi asianomistajana, vastaajana, asianosaisena tai todistajana, ja rekisteri täyttää siten rikosasioiden tietosuojalain vaatimukset.
Apulaisoikeusasiamies, apulaisoikeuskansleri ja Tuomioistuinvirasto suhtautuivat kriittisesti tietovarannon rekisteripitoa koskeviin esitettyihin säännöksiin. Apulaisoikeusasiamies totesi, että henkilötietoja käsitellään tuomioistuimissa esimerkiksi Sakari-, Tuomas- ja Ritu-järjestelmissä, jotka kuuluvat tietojärjestelmälaissa tarkoitettuun tietovarantoon. Tuomioistuimet ilmoittavat tietosuojaselosteissaan rekisterinpitäjäksi tietovarannossa tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn osalta kunkin tuomioistuimen, mutta myös Oikeusrekisterikeskus ilmoittaa omassa tietosuojaselosteessaan itsensä rekisterinpitäjäksi. Tietosuojaselosteet viittaisivat yhteisrekisterinpitotilanteeseen. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että ratkaisua, jossa sama yhdessä tietojärjestelmässä oleva tieto voi olla yhtä aikaa valtakunnallisen tietovarannon tietoa sekä viranomaisen oman asiarekisterin tietoa, voi pitää sekavana ja se saattaa vaikeuttaa rekisteröidyn mahdollisuuksia päästä oikeuksiinsa. Tuomioistuinvirasto suhtautui kriittisesti Oikeusrekisterikeskuksen yksinomaiseen rekisterinpitäjyyteen sillä perusteella, että tietojen käyttötarkoitus on laissa määritelty ylätasolla, mutta yksityiskohtaisempi määrittely tarvittavista tilastoista ja tietoaineistoista jää säännöksessä mainituille toimijoille. Esitystä on täsmennetty rekisterinpidon osalta.
Vakuutusoikeus ehdotti myös, että 16 §:n 3 momenttia täsmennettäisiin siltä osin, että lainkohdassa hallintotuomioistuimella tarkoitetaan myös vakuutusoikeutta, koska jossain määrin vallitsee epäselvyyttä siitä, tarkoitetaanko termillä hallintotuomioistuimet myös erityistuomioistuimia vai ei. Esitystä on täsmennetty tältä osin.