Imatran Sosiaalitoimisto Toimeentulotuki
Toimeentulotuki Ja Omistusasunto
Asiaa valmisteltaessa pyydettiin lausunnot työ- ja elinkeinoministeriöltä, sisäministeriöltä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta, Etelä-Suomen aluehallintovirastolta, Lounais-Suomen aluehallintovirastolta, tietosuojavaltuutetulta, eduskunnan oikeusasiamieheltä, Kansaneläkelaitokselta, Helsingin hallinto-oikeudelta, Suomen Kuntaliitto ry:ltä sekä Vantaan kaupungilta, Kouvolan kaupungilta, Rovaniemen kaupungilta ja Perusturvakuntayhtymä Karviaiselta. Lounais-Suomen aluehallintovirasto ja peruskuntayhtymä Karviainen eivät jättäneet lausuntoa. Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Helsingin hallinto-oikeus ilmoittivat, ettei heillä ole lausuttavaa esityksen johdosta. Lisäksi lausunnot antoivat Ahvenanmaan maakunta, Suomen sosiaali- ja terveys ry SOSTE, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry sekä Kriminaalihuollon tukisäätiö KRITS.
Seinäjoen Kaupunki Toimeentulotuki
Kansaneläkelaitos on käynyt lainsoveltamiseen ja prosesseihin liittyviä kysymyksiä yhteistyössä kuntien kanssa läpi ja uudistukseen on pyritty varautumaan mahdollisimman hyvin. Kuntien sosiaalityön keskeinen rooli säilyy uudistuksen jälkeenkin. Myös Kansaneläkelaitoksen on tarvittaessa ohjattava ja neuvottava perustoimeentulotuen hakija kunnan sosiaalihuollon palveluihin sekä toimeentulotukilain että sosiaalihuoltolain nojalla.
Toimeentulotuki Palkkatulot
Esitystä pidettiin tarpeellisena jo päätetyn Kela-siirron sujuvaksi toteuttamiseksi. Lisäksi arvioitiin, että esityksen avulla voidaan vähentää toimeenpanon valmistelussa ennakoituja riskejä. Pykälään 14 lisättyä 3 momenttia, eli kiireellisen ja välttämättömän avun myöntämistä kunnassa, pidettiin kannatettavana ehdotuksena. Soveltamiskäytäntöihin toivottiin kuitenkin kiinnitettävän jatkossa huomiota. Asian siirtämiseen Kansaneläkelaitoksesta kuntaan eli 14 d §:n muutosta pidettiin erityisesti kuntien puolelta kannatettavana ehdotuksena. Kannatusta sai se, että ehdotuksen mukaan ilmeisen tarpeettomien hakemusten siirtämistä kuntiin on voitu rajata ja näin Kela-siirron hallinnollisen tehostumisen tavoitteet sekä sosiaalihuollon resurssien tarkoituksenmukainen kohdentuminen on voitu turvata. Toisaalta sama muutos herätti myös huolta asiakkaiden näkökulmasta. Se, että siirtäminen kuntaan vaatii asiakkaan omaa tahdonilmausta, nähtiin myös heikoimmassa asemassa olevien asiakasryhmien kannalta riskinä. Siksi huomiota kiinnitettiin asiakkaiden informoinnin ja neuvomisen tarpeellisuuteen.
Toimeentulotuki Osa Aikainen Työ
Lisäksi hakemusten siirtämiseen 14 d §:ssä säädetyllä tavalla on havaittu liittyvän ongelmia niin asiakkaan, Kansaneläkelaitoksen kuin kunnankin näkökulmasta. Asiakkaan näkökulmasta 14 d §:n nykyinen muotoilu johtaisi esimerkiksi siihen, että Kansaneläkelaitos siirtäisi sellaisia hakemuksia kuntaan, joita asiakas ei itse ole tarkoittanut siirrettäväksi. Asiakkaalla ei ole pykälän muotoilun vuoksi oikeutta kieltää siirtoa. Omaksuttu malli ei olisi myöskään hallinnollisesti tehokas, koska Kansaneläkelaitos joutuisi käytännössä siirtämään kaikki vähintään osittain kielteiset hakemukset kuntaan. Suurin osa siirtyvistä hakemuksista olisi sellaisia, joihin ei vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella myönnetä toimeentulotukea lainkaan. Suurta osaa hakemuksista käsittelisi siis kaksi viranomaista ja joidenkin arvioiden mukaan näistä valtaosa olisi sellaisia, jotka todennäköisesti johtaisivat jälleen kielteiseen lopputulokseen.
Ulosotto Toimeentulotuki
Toimeentulotuen jakautuminen Kansaneläkelaitoksen ja kuntien myöntämiin osiin korostaa tarvetta viranomaisten väliseen, monialaiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön sekä hyviin yhteistyökäytäntöihin. Näitä käytäntöjä on uudistukseen valmistauduttaessa käyty läpi Kansaneläkelaitoksen ja kuntien välillä ja eri tilanteisiin on valmistelussa pyritty varautumaan. Toimeenpanon alettua yhteistyö tulee lopulta hioutumaan käytännön soveltamistilanteissa ja kokemuksia tullaan tiiviisti seuraamaan.
Toimeentulotuki Pdf
Muutetun toimeentulotukilain 14 §:n 1 momentin mukaan toimeentulotukihakemus tehdään Kansaneläkelaitokselle, jonka tulee tehdä hakemuksen perusteella päätös perustoimeentulotuesta. Hakemus täydentävästä tai ehkäisevästä toimeentulotuesta tehdään §:n 2 momentin mukaan kunnan toimielimelle, jos hakija on saanut hakemusta koskevalle ajalle tehdyn päätöksen perustoimeentulotuesta. Mikäli oikeutta perustoimeentulotukeen ei ole hakemusta koskevalle ajalle ratkaistu, hakemus toimeentulotuesta tehdään aina ensin Kansaneläkelaitokselle. Kansaneläkelaitos siirtää asian kuntaan 14 d §:n mukaan siltä osin kuin hakija esittää hakemuksessaan sellaisia menoja, joita ei voida ottaa huomioon perustoimeentulotukea myönnettäessä.